Avantgarde Duo GT isohkot, kallihkot ja parhaatko?

Kun aikanaan sain Avantgarden Triot silloiseen pop-up showroomini ennen edellisiä hifimessuja, päätin, että Kaupallinen Erkki hankkii omiksi demokaiuttimikseen aktiiviset Duo GT:t heti, kun mahdollista. Tämä hankinta oli kuuntelullisesti sika säkissä, sillä siihen aikaan Duoja ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Komponenttipula ja maailmantilanne lykkäsivät kaiuttimien valmistusta ja toimitusta aina vaan. Hintakin nousi useaan otteeseen, mutta lopulta koitti aika, jolloin erikoisen iso trukkilava saapui Logomoon.

Myös visuaalisesti ostin sian säkissä, sillä omat silmäni eivät hahmottaneet kummallisen yksioikoisesta esitteestä kovaäänisen lopullisia muotoja. Torven värin valitsin erikoisväreistä valistuneena arvauksena ja siihen osuuteen olin luottavainen. Jännitystä lisäsi vielä se, että the Absolute Soundin messuraportissa pari viiikkoa ennen toimitusta huitaisten otettu messukuva näytti susirumat kaiuttimet.

Trukkilava ei mahtunut viimeisestä ovesta sisään

Mutta todellisuus on sikasäkkiä ihmeellisempää. Nämähän ovat aivan mielettömän komeat! Pianolakatut mustat kotelot, niiden sivuilla industriaalinen rautakisko ja komeat torvet! Värivalintakin meni nappiin. Värittyneen ja puolueellisen mielipiteeni mukaan nämä ovat yhdet parhaimman näköisistä kaiuttimista, jotka olen ikinä livenä nähnyt. No, puhtaasti makuasiasta on kysymys, eli ei pitäisi liikaa hehkuttaa, mutta sanoinpa mielipiteeni.

Ominaisuuksia ja oheissetti

Tekniikkaan en ajatellut kovin syvälle mennä, mutta sisäänrakennettuna vahvistinjärjestelmänä on tuo Avantgarden uusi virtaohjattu ITRON. Basso-osasto on aina aktiivinen ja torvien ajamiseen on aktiivi- ja passiivivaihtoehdot. Säätöjä löytyy, diskantille ja keskiääniselle on nuo Triosta tutut +/- 1,5 dB -hienosäätökytkimet ja basso-osastoa säädellään puolen desibelin välein. Kaiuttimen takaseinä on kytkinten ohella yhtä jäähdytyspaneelia, ja yhteensä näihin menee peräti neljä! virtajohtoa – Frans Furutech tykkää, vähän liikaakin. Sitten tarvitaan myös XLR-johto torvien ja basso-osan väliin. Vakiona siis tuollaiset tulevat, mutta peruslakua en näihin pistä, vakio-XLR:iä nopeasti kokeilin ja vielä nopeammin otin pois.

Huippumalli Trioon verrattuna suurin kompromissi on ympärisäteilevä basso-osa. Triossa basso- tai paremminkin subbariturvella hoidetaan basso pohjaan (18 Hz) saakka. Sama pohja Duo GT:illäkin on, mutta ympärisäteilevänä. Duo GT:issä basson jakotaajuus on 170 Hz, joten aika suuren osan taajuuskaistasta torvet kuitenkin hoitavat. Keskiäänitorvi on isompi kuin Triojen vastaava. Diskanttielementti puolestaan on identtinen Triojen kanssa, näissä se toki on ”upotettu” etulevyyn.

Settinä käytin samaa, joka ajaa Trioja. Digipuolella Klimax Katalyst, vanha huippu-Melco, vinyyliäänilähteenä puolestaan Clearaudion Master Innovation Durand-varrella ja Soundsmithin Paua-rasialla. AVM:n PA 8.3 tarjoili etuvahvistimen toiminnot putkiannolla ja RIAA-kortilla. Etusesta lähtee Furutechin 9 metriä pitkät XLR:t ITRON-sisäänmenoihin. Setti on soinniltaan tuttu ja omasta mielestäni varsin hyvälaatuinenkin.

Ääni itse

Ennakko-odotukset olivat aika selvät, kirkkaahko ja erotteleva ääni, loputtomat äänivarat ja pientä kompromissia Triojen läsnäolevuuteen.

Olin aika väärässä, käytännössä kaikki ennakko-odotukset osoittautuivat vääriksi. Kaiutin toki oli hyvä, aivan erinomainen ja absoluuttista huippua heti alusta asti, mutta muuten meni metsähallituksen puolelle nämä ennakkoarvaukset.

Nyt sisäänajettuna ääntä on yhä vaikea kuvailla. Heti alkuun on todettava, että kyseisessä (isossa) tilassa Duo GT:t soivat melko selkeästikin Trioja paremmin, mitään kompromisseja ei ole. Bassot toimivat eri periaatteella mutta se ei häiritse, bassot menevät pohjaan asti ja ovat alataajuuksiltaan jopa huomiota herättävän runsaat. 

Visuaalisen ilmeen mukanaan tuomat oletukset menevät vessanpytystä alas heti ensisävelien mukana. Jos kaiuttimien edessä olisi verho, olettaisin ainakin itse toimintaperiaatteena olevan valtavat nauhakaiuttimet. Ääni on iso ja samalla millimetrintarkka. Kaikennäköinenn kirkkaus, karkeus ja honotus ovat pidemmällä kuin se kasvuvaiheessa oleva pippuri. 

Ääni on lämpimään päin kallellaan ja samalla aivan hämmästyttävän tarkka. Äänikuva on todella luonnollinen ja maalaa isot linjat lämmölllä ja oikein. Pikkudetaljit ovat samaan aikaan täysillä mukana. Ehkäpä ITRONin lupausten mukaisesti tai sitten ei, mutta joka tapauksessa GT:t soivat aivan mahtavasti myös hiljaa. Vaikka tätä mainostetaan myös Triojen kohdalla, tässä mennään vielä aika lailla eteenpäin.

Keskiäänialue on jopa hieman varovainen, mutta en näistä kuuleman perusteella BBC-dippiä löydä. Ääni on kokonaisbalanssiltaan ainakin kotimaisia kaiuttimia tummempi, alemman basson runsaus varmaan vaikuttaa tähän. Ehkä olen äänen edessä sen verran H-Moilasena, etten löydä kritisoitavaa balanssista. Tulee sellainen olo, että nämä ovat korkearesoluutioisista kaiuttimista ehkäpä tähän mennessä anteeksi antavimmat äänellisille puutteille.

Mutta yllättävää on juuri tuo äänikuva ja läsnäolon tuntu. Luulin, että paneelit ja elektrostaatit ovat tämän genren mestareita. Mutta ei, torvet tuuttaavat nuo suohon. No, ei tietenkään pidä yleistää ja oma kokemuskenttäni on vajavainen. SIlti Duo GT:t  tuottavat sellaisen äänen ja äänikuvan, että en ole vastaavaa kuullut, en edes jo mainituista Trioista.

Tällä kertaa en lähde analysoimaan ääntä kohta kohdalta ja näyte näytteeltä. Totean ainoastaan, että nämä kannattaa kuulla. Näitä on kotimaassamme demossa kaksi paria, joista Logomossa toinen. Vastaanotan kernaasti kritiikkiä ylihehkutuksesta, mutta vain sellaisilta tahoilta, jotka ovat itse kuulleet nämä!