Musiikki ja äänentoisto pelastavat aivosi?

Hifistelyllä on sanana kyseenalainen maine. Sehän tarkoittaa kaikkea, missä rahaa syydetään huikeat määrät asiaan, jonka saa kuntoon pienemmälläkin satsauksella. Hifistely on tämän määritelmän mukaan järjetön yli-investointi. Ymmärrän ja osin allekirjoitankin tuon ajatusmallin, mutta se ei ole koko totuus. Hifistelyyn sanan alkuperäisessä merkityksessä liittyy kiinteästi musiikin harrastaminen ja tämän mallin kautta hifistely saattaa jopa pelastaa aivosi!

Nyt täytyy kyllä heti aloittaa ladonkokoisilla disclaimereilla. Tässä ei ole pohjalla mitään tieteellistä tutkimusta, vaikka kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa jatko-opiskelenkin. Tämä on arjen kokemuksen ja syvällisen pohdinnan epämääräinen, mutta toimivalta tuntuva tulos.

No, aloitetaan päätttelyketjusta. Aivot ovat eloonjäämisen ja evoluutiokilpailussa pärjäämisen väline, joka siinä sivussa aikanaan kehitti tietoisuuden ja kielen. Tämä jälkimmäinen ilmeisesti eniten erottaa meidät eläimistä, joiden. Kognitiivisia valmiuksia aliarvioidaan jstkuvasti. Nykytodellisuus tuo aivoille asiat valmiiksi pureskeltuina, eikä ongelmanratkaisulle, mielikuvitukselle ja abstraktille ajattelulle jää tilaa. Eikä sen puoleen luku- ja laskutaidonkaan ylläpitämiseen. Ihminen siis tyhmentyy ja aivot laiskistuvat.

Tästä seurauksena on myös stressiä, henkistä kuormaa ja informaatioähkyä. Aina puhutaan, että liikunta ja urheilu ovat hyvää vastapainoa nykyajan työkuormitukselle ja informaatioähkylle. Niin ovatkin, mutta ei ihminen, joka haluaisi vain käyttää T-paitaa ”kulttuuri on pelastanut minut urheilulta” voi tuota ainoaksi lääkkeeksi nimetä.

Sen sijaan löydän kaksi välinettä aivojen huoltamiseen. Ensimmäinen on kirjojen lukeminen (huom. EI kuuntelu) ja toinen on keskittynyt musiikin kuuntelu. Tämä jälkimmäinen on luonnollisesti se, mihin tässä tartun. Keskittynyt musiikin kuuntelu ei edellytä laadukasta äänentoistoa. Keskittynyt musiikin kuuntelu voi olla kokonaan konserteissa käymistä. Mutta, jos musiikin kuuntelua harrastaa esimerkiksi kotona, auttaa hyvä äänentoisto löytämään lisäulottuvuuksia tuohon keskittynyt-osioonkin. 

Itse olen ikääntymisen myötä tullut yhä allergisemmaksi taustamelulle. Mutta olen allergisoitunut myös huonolle äänentoistolle. Tämä on tosin ajoittaista. Avain ärsytyskynnyksen ylittymiselle on se, kun huonolaatuista ääntä soitetaan liian kovaa äänilähteen laatuun nähden. Kyse ei ole pelkästä säröstä, vaan laajemmista ongelmista huonon äänentoiston kanssa. Nuorempana nämä ilmiöt häiritsivät vähemmän. Keskittynyt musiikin kuuntelu on mahdollista ”huonoillakin” laitteilla. Matkaradio voi tarjota merkittäviä musiikillisia elämyksiä. Ihmiskorva eli aivot ovat sopeutuvaisia.

Mutta palataan tähän aivohuoltoon vielä. ”Reseptini” musiikin kuunteluun on vähintään puoli tuntia keskittynyttä kuuntelua useammin kuin joka toinen päivä. Kun keskittyminen ja musiikilliset elämykset lisääntyvät voi olla perusteltua kokeilla satsauksia äänentoiston kehittämiseen. Mutta se ei ole pääasia. Pääasia on nauttia musiikista, sen kaikista nyansseista ja tätä kautta saavuttaa positiivisia tunnereaktioita ja nautintoa mahdollisimman paljon.

Jaa artikkeli:

Vastaa

Perimmäinen kysymys – miksi kuunnella musiikkia?

No, oikeastaan perimmäinen kysymys on vähän yksinkertaistava. Parempi kysmys olisi, miksi kannattaa kuunnella keskittyneesti musiikkia ja...

Äänentoiston ihanteiden muutos vuosikymmenten varrella

Ihminen on kuolevainen. Kuolevaisuuteen liittyy vanheneminen. Vanhenemiseen taas liittyy aistien heikkeneminen. Samaan aikaan aivot kehittyvät yhä,...

Mikä _____ tämä on?

Boomerit ja X-sukupolvikin muistavat televisio-ohjelman nimeltään Valehtelijoiden klubi. Siellä esiteltiin kummallisia esineitä ja kerrottiin niistä, mitä...

Setitys: hyötyä vai humpuukia?

Piirrepsykologiassa on idea, että parilla- / kolmellakymmenellä muuttujalla pystytään ennustamaan ihmisen toimintatapaa ja ottamaan esimerkiksi kantaa,...

Lukijoiden aliarviointi – synneistä suurin vai arkirutiinia?

En tiedä, poikkeavatko näkemykseni suuresta yleisöstä vai ei. Esimerkiksi kaupallisten televisiokanavien ohjelmat on mielestäni tehty 11-vuotiaille...